En tiedä, onko tuollaista sanontaa, mutta laitoin sen otsikoksi. Katsoin äsken niilinahvenesta ja kaikesta pahasta kertovan dokumentin Darwinin painajainen. Pisti vihaksi, kuten hyvät dokumentit yleensä. Sohvaperunan viha valitettavan usein on kovin lyhytkestoista ja unohtuu katkonaisten yöunien aikana. Niin, oli siis sellaista katsottavaa, joka vie suusta sanat ja laittaa tunteet tilalle. Ei tuollaisia asioita pysty käsittelemään, kun ei niille ole voimia tehdä mitään. Siksi siis tämän jälkeen voi vain mennä voipuneena nukkumaan.

Tekisi mieli kirjoittaa kaikesta muusta mahdollisesta, joka pyöri päässä aiemmin tänään, mutta kaikki se tuntuu taas kerran merkityksettömältä. Hyvää yötä ja kauniita unia formulaykkösistä, toivottavasti maksullisista.